perjantai 21. huhtikuuta 2017

Puhdistuskuuri kokemuksia

Ajattelin tehdä pienen puhdistuskuurin Young livingin tuotteilla.
Olin katsellut sitä jo pitkään, mutta se on aina jäänyt tekemättä, koska olen ollut kahvihirmu. Siis kova kittaamaan kahvia.
Kahvi jäi kuitenkin pari kuukautta sitten pois, joten ajattelin sen olevan nyt mahdollista.

Puhdistuskuurin pohjana on kolmesti päivässä otettava Digest+ Cleanse- kapselit, Ningxia Red-juoma,  sekä Balance Complete-ateriankorvike. Lisäksi juodaan runsaasti vettä, johon voi halutessaan käyttää plus-öljyjä. Ja jos nälkä yllättää, voi käyttää porkkanaraastetta tai mustikoita.


Olin ollut nuhainen ennen kuin kuuri saapui. Mietin, uskallanko aloittaa, mutta kuitenkin tunsin, että jos en nyt aloita, kun olen henkisesti valmistautunut, se jää tekemättä.
Toinen epäilyttävä asia oli Balance Completessa oleva maitojauhe. Maitoa kun olen rajoittanut reilusti sen aiheuttaman limanmuodostuksen vuoksi. Mietin, voinko ottaa jatkuvalla syötöllä jauhetta, josta kyllä pidän ja jota voin käyttää silloin tällöin.

Aloitin kuurin. Suursyömärinä tunsin aamupäivän nälkää, joka kuitenkin porkkanamehulla vähän siirtyi.Tunsin väsymystä aina otettuani jauheen.  Ehkä flunssallakin oli osuutensa. Pöhnäiseen oloon auttoi ruususuolavesi, jota join. Elämä tuntui liian makealta.
Iltaa kohden vatsa turposi. En muista, milloin se oli ollut viimeeksi sen näköinen. Ja sitten alkoi ilmavaivat.
Olin kahden vaiheilla, jätänkö kesken vai jatkanko.
Jos tuo turvotus on vain hetkellinen oire? Minulla ei ollut kunnollisia entsyymejä, joilla olisi asiaa voinut ehkä helpottaa.
Vedin päivän loppuun asti. Toisena aamuna päätin keittää hirssipuuron ja jatkoin Ningxian reilua juontia.

Olen opetellut kuuntelemaan elimistöäni. Se on kaikenlaisen oireiluni  tulosta. On vain luotettava intuitioon.
En ota oireiluani enää vihollisena, se on hyve: elimistö haluaa päästä tasapainoon. Kun sillä ei ole enää muuta keinoa, se pukkaa ulos myrkkyjä sieltä mistä helpoiten ne saa.
Elimistöni kertoo herkästi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. Tee jotain ja äkkiä!
Ajattelin myös, että kaikki ei passaa kaikille. Joku toinen on saattanut saada tästä suuren avun, mutta minä en.

Päätin alkaa heti toisenlaisen puhdistuskuurin. Se on helpompi toteuttaa, kun se ei vaadi mitään erikoistoimenpiteitä. Vain muutamia tuotteita ja paljon juomista. Olen tehnyt sen kerran aikaisemminkin,  sen mukaan miten tuotteita oli saatavilla. Voin kertoa tästä toisella kertaa.
Olo on heti ollut paljon parempi, kun suoliston on saanut taas toimimaan.
Runsaan juomisen ja kunnollisen syömisen vuoksi on ainakin nyt ollut helppoa. Ei tarvitse kokoajan olla napostelmassa jotain.

Totta on se, että ihminen on kadottanut oikean nälän tunteen. Se sekoittuu usein janoon, jota erehdytään luulemaan näläksi.

Koko tekstini pääajatus on, että kuuntele kehoasi, ole utelias ja avoin. Mutta ole sopivasti kriittinen. Kaikki ei käy kaikille. Olemme erilaisia, aineenvaihduntamme on erilainen.




perjantai 31. maaliskuuta 2017

Voimauttava valokuva

Aloitin syksyllä voimauttavan valokuvan perusteet-kurssin.
Halusin elämään hieman ponnahduslautaa. Mihin?
Siitä ei ole tietoa. Se on vielä täysi salaisuus.
Mutta yhtä kaikki. Olen nauttinut kurssista.

Lokakuussa pidimme parityönä kuvauspäivän ja illan.
Kuvailimme vanhoilla filmikameroilla toisiamme.
Voimauttavan kuvan idea on siinä, että kuvattava saa määritellä, miten häntä kuvataan ja missä. Kuvista tulee paljon omanäköisempiä.
 
Haastavaa oli tarkennus.
Jostain syystä suurin osa kuvista oli epätarkkoja. Yhdellä objektiivillä saimme hieman tarkempia kuvia.
Kuvasimme kuitenkin niin paljon, että saimme muutaman onnistuneen kuvan.

Pidän eniten kauempaa otetuista.
Näissä on jotain sellaista, jonka koen omaksi minäksi. Yhdeksi osaksi minua. Se on se puoli, joka haluaa välillä vetäytyä pois toisten silmien edestä. Latautumaan.








Yhden työn olen tehnyt sisäilmasta sairastuneiden kanssa. Tein kuville ihan oman blogin. Asia on sen verran tärkeä.
Blogi löytyy osoitteesta www.kohtaamme.blogspot.fi .
Nähtäväksi jää, jatkammeko työtämme.
Mutta voimauttavan valokuvauksen kuvaustyyli on jäänyt elämään vahvasti ajatuksiini. Sitä olisi mukava saada tulevaisuudessakin hyödyntää jotenkin.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Inner child

Meissä kaikissa aikuisissa asuu sisäinen lapsi. Tuo lapsi on se pieni, joka me kerran olimme.
Samoin kuin pienet lapset, myös sisäinen lapsi tarvitsee hoitoa ja aikaa. Sitä pitää opetella kuuntelemaan. Jos olemme liian kiireisiä tai stressaantuneita, sisäinen lapsi voi huonosti.

Minua on kiehtonut jo pitkään sisäisen lapsen tunnistaminen. Jokaisella meillä on omat reagointitapamme asioihin. Nämä tavat kumpuavat lapsuudesta. Kenenkään lapsuus ei ole voinut olla täydellinen. Toiset ovat kokeneet syvempiä ja toiset lievempiä traumoja.

Lapset ovat luonnostaan luovia, leikkiväisiä, innostuvia ja aitoja. ”Lapsi on terve kun leikkii.”
Myös aikuinen on terveenä ollessaan tällainen.
Millainen on haavoittunut lapsi? Millainen on haavoittunut sisäinen lapsi?
Tunnistatko itsessäsi haavoittuvaisuuden? Osaatko ottaa huomioon sisäisen lapsesi? Vai moittiiko aikuinen kokoajan haavoittunutta lastasi?
Minun sisäinen lapseni on suorittaja, suoriutuja. Kun lapseni väsyy, hän alkaa kiertämään kehää, osaamatta rentoutua.

Tänään skanneri* antoi minulle ohjeeksi käyttää Inner child- öljyä.
Havahduin. Aikuinen minussa on ollut vaativa, ylihuolestunut, aikaansaamaton. Aikuinen on jälleen unohtanut sisäisen lapsensa oman onnen nojaan. Lähes tulkoon heitteille on sisäinen lapseni jäänyt. Juuri ja juuri on ruokaa antanut, että hengissä on säilynyt.

Etsin kaapista öljyn ja tunsin miten voimakkaan tuoksuinen öljy vähitellen auttoi rentouttamaan.
Nyt onkin aika kysyä lapselta, miten sinä voit.

Miten sinun sisäinen lapsesi näin joulun alla voi?


 * Skanneri on laite, jolla voidaan mitata bioenergistä kenttäämme. Se valitsee öljyn tai ravintolisän, jolla tuo kenttä korjaantuisi.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Särkynyt



Mustaa ja valkoista(klikkaa) haaste: Asetelma.




***
Särkynyneenä tekee mieli kuunnella musiikkia, joka passaa tunnelmaan.

 Vaikka Maijan ja Jannen tarina on kaikkea muuta kuin särkyneiden tarinaa. Mutta laulun sävel on niin surullinen.

Kappale tuo mieleen elämän, joka sykkii tasaiseen omaan tahtiinsa, vaikka elämä heittelisi miten.




keskiviikko 31. elokuuta 2016

Haaste: kotikatu

Mustaa ja valkoista.
Nauran auringolle-blogisti kutsui minutkin osallistumaan haasteeseensa. Ja ajattelin vastata haasteeseen.

Kotikatu on vähän epämääräinen käsite. Ei ole mitään katua. On vain kylätie, josta erkanee tien, aukion, naapuripihan sekoitus. Ja siitä pikkupätkä tietä, niin ollaankin kotipihalla.



Lähestyin kotikatua sitten ajatuksella, että missä voin sanoa olevani kotona.
Rajalla olevat puut ovat se paikka.




 Olipa mukava tehdä mustavalkokuvia. Näitä täytyykin harrastaa lisää.



lauantai 13. elokuuta 2016

Elokuu













"Kanervikko punertaa,
kukka lehden ravistaa.
Mustikoista tummuu suu.
Tunnen tuoksun elokuun."

Tämä loru tuli mieleen katsellessa ensimmäistä kuvaa ja ajatellessa elokuuta.
Sumua, usvaa, pimeneviä iltoja.
 

Luova Lauantai- Pyöreä

Kesä mennä hurahti.
Jos tässä vähitellen saisi tännekin jotain laitettua. Aloitanpa Luovan lauantain haasteella pyöreä.


En olekaan aikaisemmin osallitunut Luovaan Lauantaihin :).